sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Hymyile itsellesi

Herättyäni II Juhannuspäivänä mökillä Euroopan suurimman kraaterijärven aaltojen pauhuun sateen piiskatessa ikkunoita, ei voi olla ottamatta kiitosmieltä aseeksi tähän päivään. Muulla ei pärjää.
  Hymyä huuleen. Hiippailen täällä hiljaisuudessa, kun nuo, jotka nukkuvat suuren osan elämästään, eivät tiedä monesta myrskystä mitään, saisivat nukuttua, ja minä saisin ajateltua rauhassa.

   Myrsky riehuu
   liput liehuu,
   kahvi kiehuu
   ja minä mietin.

Aallot pauhaa
saamatta rauhaa,
tuuli on lauhaa
ja minä kirjoitan.

Taivas on harmaa
jotakin karmaa,
tunnetta syvää,
lämmintä, hyvää,
ja minä juon kahvia lisää...

Herää ja huomaa
jotakin luovaa,
sielussa syttyy,
-jotakin kaunista,
jolla on siivet
-huuleni ovat
kuin hehkuvat hiilet

Mietin tässä hiljaa ja salaa
oletko se sinä, kun sieluni palaa,
Kuin Pietari silloin kuin ei saanut kalaa,
Heitän verkot, kun muut vielä makaa
Tiedän, mitä hänen sanansa takaa
Suurimman saaliin ja hiilloksen, kalaa....

Kylläpäs oli mukava leikkiä sanoilla. No kahvi jäähtyy StarBuks -mukissa ja on niin mukavaa sateen ropinaa.
   Kun ei mitään muuta virikettä ole, kirjoittaminen on niin suuri sieluni liekki, että en voi kätkeä sitä tai istun ja palan paikalleni. Soihtuna mieluummin, niin tuulettuu vähän ja kipunat sytyttävät kaikki, mikä helposti syttyy!
  JUHANNUKSEN jatkoja kaikille ympäri myrskyävää järveä ja siitä veteen heitettynä kivenä, aaltojen leipinä sinne, missä eivät esteet pysäytä. Antaa ajatusten törmätä ja kohdata sielujen sinfoniaa ja rakkauden sisaruutta!
   Sain rakkauden sanoja juhannuksena heluntaiherätyksen konferenssissa ja olen onnellinen, kun on niin paljon kaunista ja hyvää olemassa ja tallella, sukulaisia ja ystäviä, uskovien yhteyttä. Rakkaus ei koskaan häviä. Nyt sen näin ja koin! Kiitos tapaamisista ja hyvistä sanoista.
    Nyt sain niitä kasvokkain -tapaamisia, joita olen rukoillut ja totta, ne antoivat juuri sitä, mitä olin odottanut, tosi elämää!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti